Outoa...koulua // Komisch...Schule

Heippa vaan! Nyt teen pikaisen postauksen, kun kauhukseni tajusin, että kaksi koulu viikkoa humpsahti jonnekin tuonne. Kyllä, nämä kaksi viikkoa on mennyt aivan älyttömän nopeasti ja voin sanoa, että vaikka kaikki onkin outoa, niin se on myös älyttömän hauskaa. Tuossa viikolla tajusin, tai siis maanantaina, että kohta tulee kuukausi täyteen täällä. No sitten seuraavan kerran kun muistin tajusin, että heh sehän päivämäärä meni jo toissapäivänä.

 Samuel päätti, että ruusu ja Jeremia kuuluu hänen rippikuvaan.  //

Samuel hat gemeint, dass eine Rose und Jeremia gehören in seinen Konfirmationsblid.

Mulla on edelleen ollut hieman ongelmia netin kanssa tai itseasiassa koneen kanssa, sillä aina kun yhistin koneen nettiin hävis tuhottomasti nettiä ja en minä sitten voinut omalla netillä tehdä mitään koneella. Sitten kun on tuttavien nettien armoilla, eikä kehtaa olla koko aja siellä netin luona, niin ei oo oikein päässyt tekemään mitään. MUTTA nyt on tehty kaikki päivitykset ja kohta alkaa uusi kuukausi ja uudet datat, joten toivon, että pystyisin olemaan sekä täällä että skypessä aktiivisempi. Mikä tietysti vaatii sen, että tämä kone ei enään syö niitä datoja pois.

Ankat oli hyvin kiinnostuneita meistä ja varsinkin Samuelin ruususta. //

Die Enten waren sehr Intressiert von uns und von Samuels Rose natürlich. 

Mutta koska olen puhelimeni kanssa aina liikenteessä ja vaikka netti ei olekaan aina päällä niin se on aina päällä kun minulla on aikaa jutella, joten saa tulla whatsappissa ja vaikka facebookissa juttelemaan. Instagramiakin oon yrittänyt päivittää suht useesti, mutta siellä nyt ei oo vielä kovinkaan tuoreita kuvia, sillä olen aika kriittinen kuvien suhteen joita sinne laitan, jotenka kännykkä kuvat joita ei ole paljoa, eivät sinne päädy.

*****

Hallo miteinander! Jetzt schreibe ich nur schnell etwas, weil ich bemerkt habe, dass ich seit zwei Wochen nichts mehr geschrieben habe. Ja, die letzten zwei Schulwochen vergingen sehr schnell und ich kann sagen, auch wenn alles ganz eigenartig ist, macht es sehr viel Spass. Ich habe auch bemerkt, dass ich jetzt schon ein Monat hier bin, wie schnell ist die Zeit vergangen?

Ich habe immer noch Probleme mit dem Internet, eigentlich mit meinem Laptop. Wenn ich mit dem ins Internet gehe, sind auf einmahl so viele Daten weg. Und dann wenn ich nur bei meinen Freunden ins Internet kann, ist es auch blöd, weil ich kann ja dort nicht die ganze Zeit sitzen. ABER jetzt habe ich alle updates gemacht und bald fängt ein neuer Monat und neue Daten an, ich hoffe, dass ich dann besser und mehr Skypen und schreiben kann. 

Aber Zum Glück bin ich immer mit meinem Handy unterwegs auch wenn ich nicht immer mein Internet anhabe. Ich habe es an, wenn ich auch Zeit habe zum Schreiben. Das heisst ihr könnt im Whatsapp oder im Facebook mir gerne schreiben, ich würde mich sehr freuen. Ins Instagram versuche ich auch Bilder zu posten, aber die sind leider auch nicht neu. Ich bin sehr kritisch was ich rein mache, also Handybilder kommen nicht rein und das heisst wieder, ich sollte mehr mit meiner Kamera unterwegs sein.

Vihdoin loma on ohi ------------- Entlich sind die Ferien vorbei

Mitä mulle kuuluu? Sen haluaa kaikki tietää heti kun jutellaan.

 

Vielä Suomesta, kun yks aamu kävin ottamassa kuvia sumusta.

Noch von Finnland wo ich am einen Morgen fotos gemacht habe.

Viime sunnuntaina kävin kirkossa niinkun oikeestaan aina täällä ollessa, Oman (mummun) ja tädin kanssa. Kirkon jälkeen mentiin syömään ja otin ison salaattilautasen, vaikka en edelleenkään tykkää saksalaisten salaattikastikkeista, jotka sisältää yleensä öljyä/etikkaa ja kaiken maailman mausteita. Sitten tiistaina kävin yhden perhe tuttavan kanssa ilmottamassa minut tänne Saksaan asuvaksi, jotta saan käydä koulua ja olla täällä. Keskiviikkona mentiin saman tuttavan, joka on myös koulua varten minun holhooja, kanssa katsomaan koulua ja vielä tarkistamaan viimeiset ilmottautumis asiat. Nyt on kurssit katottu ja viimeisetkin viralliset asiat hoidettu. Sitten torstaina lähdin yhden parhaimman kaverin kanssa isoon kaupunkiin Stuttgartiin, shoppailemaan tietysti.

Muuten minulle kuuluu ihan hyvää, jossei kasvavaa tylsyyttä lasketa, onne
ksi huomenna alkaakin jo koulu. Se jännittääkin jonkun verran, kun en tiedä mitenkä kaikki menee ja sitten kun en oikeastaan tunne sieltä ketään.

-----------------------------------------

Wie geht's mir? Ja dass will jeder wissen.

Am letzten Sonntag war ich mit meiner Oma und meiner Tante in der Kirche. Danach sind wir Essen gegangen, und ich mag immer noch nicht Deutsche Salatsoße. Dann am Dienstag war ich mit einer Bekannten von meiner Familie mich beim Einwohnermeldeamtanmelden, so dass ich jetzt hier in Deutschland wohne und auch in die Schule gehen darf. Und am Mittwoch schaute ich mir das Gymnasium an, wo ich am Monntag hingehen soll. Dort habe ich nochmal alle Kurse durchgeschaut und dann von der Schule alles Mögliche gehört. Am Ende haben wir uns noch einbischen in der Schule umgeschaut. Dann am Donnerstag war ich mit meiner besten Freundin in der grosse Stadt, nämlich Stuttgart und natürlich waren wir shoppen.
 

Sonst so gehts mir ganz gut, es ist einfach einbisschen langweilig, aber gut dass die Schule morgen wieder anfängt. Ich warte gespannt, weil ich habe keine Ahnung wie dort alles geht und so richtig kenne ich dort eigentlich keinen.

 

Nyt se alkaa! ------------------ Jetzt fangt es an!

Nyt sitä sitten ollaan täällä eikä ihan heti pois lähdetä. Mutta jotten ihan kaikkea unohda kerron vielä mitä viimeisinä päivinä Suomessa tapahtui. Viimeiset päivät olivat tosi stressaavia, mutta selvisin  niistä ihan kohtalaisen hyvin. Jottei kaikki olisi liian helppoa osaan aina järjestää jotain tosi hauskaa ja rentouttavaa tekemistä vikoille päiville. Kuten tietokoneen ostamista eli käytiin vielä ostamassa tietokone, jotta voin täälläkin kirjoitella ja jaella kuvia, se on myös Suomen koulua varten sitten kun tulen takaisin. Sitten pidin myös pieni muotoiset läksiäiset, jonka osallistujamäärä kasvoi lopulta 25 henkeen, mutta oli tosi vaikeeta päättää ketkä on tarpeeks tärkeitä kutsuttavaks. Jokatapauksessa oli oikein kiva ilta ja ehdin muutenkin nähdä ainakin melkein kaikki kaverit ketkä halusinkin.

Kaikki kuvat läksiäisistä. ----- Alle Bilder aus der Abschiedsparty.

  

Perjantaina sitten kävin koululla sanomassa heipat koululle ja vikoille kavereille. Sen jälkeen lähdettiin kohti Helsinkiä, matkalla sekä perillä nähtiin vielä serkkuja iso kasa. Oli kiva nähdä heitäkin juuri ennen lähtöä! Lauantaina vietettiin mukava päivä Suomenlinnassa ja päätin ottaa sittenkin kolmas laukku mukaan, ihan hyvä päätös. Sunnuntai aamuna sitten olikin jo aika sanoa heipat Suomelle ja perheelle.

Minullahan oli kaksi lentoa, ensimmäinen Helsingistä Kööpenhaminaan ja toinen Köpiksestä Stuttgartiin. Ensimmäinen lento meni erittäin hyvin, sain kannettua sellon ihan vikaan riviin asti ja istuin siinä sitten sen vieressä koko lennon ajan. Oli hyvä, että siellä lentoemännät puhuivat suomea, joten tiesin toisella lennolla jo miten hommat sujuu. Köpiksessä istuin sitten neljä tuntia ja vähä tympäs kun ei ois jaksanu istua, muttei voinu kovin kauas ilman selloa kävelläkään ja sello paino melkein 10kg. Vikan tunnin sitten nukuin. Toinen lento meni myös ihan hyvin, lentokone vaan oli pienempi ja ilman ystävällisiä kanssa matkustajia en tiedä miten olisin selvinny sinne takariviin asti. En siis mahtunut koneessa kävelemään sello selässä ja en olisi onnistunut kantamaan sekä selloa että laukkua. Onneksi kumpaankin suuntaan ihmiset auttoivat ja olen hyvin kiitollinen heille. Lentoemännät taas puhuivat sitten tanskaa ja englantia niin etten koskaan tiennyt pitäisikö heitä ymmärtää vai ei.








Kööpenhaminassa oli lämmin ja paistoi aurinko, mutta kun kone laskeutui Suttgartiin ja jostain ikkunasta näin pihalle ei näky ollut kovin kiva, siellä satoi vettä. Onneksi minut haettiin autolla, sillä junalla kulkeminen kolmen laukun ja sellon kanssa olisi ollut mahdotonta ja vielä siinä kelissä. Onneksi huono keli kesti vain sunnuntain ja maanantain ja sitten oli jo taas erittäin lämmintä ja aurinkoista tottumattomalle suomalaiselle.

Laukut on jo aikaa sitten tyhjennetty ja olen tehnyt kaikkea muutakin tärkeää. Ensimmäisen asian opin jo, eli ei saisi mennä aamu kymmenen jälkeen lenkille, siellä on tuhottoman kuuma. Toisesta käsivarresta lähti hieman iho kuoriutumaan ja mietin tässä että nytkö jo onnistuin palamaan. Nyt on vielä reilu viikko lomaa jälellä, toivottavasti en ehdi tylsistyä. Onneksi netti asiat rupee olemaan kunnossa, vaikka sitä ei olekaan rajattomasti. 

Käykää kattoo mun instagramia https://instagram.com/mirjamku/ aina välillä, kun lisäilen sinnekin kuvia täältä näin!

 -----------------------------------------------

Jetzt bin ich da in Deutschland! Aber dass ich nicht alles vergiss, erzähle ich erst über die letzten Tage in Finnland. Es war sehr stressig, aber ich habe es geschafft. Ich hatte eine kleine oder eigentlich es sollte eine kleine Abschiedsparty sein, aber am Ende waren dort 25 Freunde von mir. Es war schwierig zu sagen wer wichtig genug ist zum einladen zu werden. Trotzdem war es sehr schön und ich habe alle, wen ich wollte, gesehen.

Am Freitag war ich noch kurz in der Schule tschüss zu sagen und danach fuhren wir nach Helsinki. In Helsinki sahen wir noch Cousinen und Cusors und am Samstag hatten wir noch einen schönen Tag dort. Mir reichten doch nicht nur zwei Taschen, so haben wir noch einen dritten gepackt. Dann war es die Zeit am Sonntag morgen für die Familie und Finnland tschüss zu sagen.

Ich hatte zwei Flüge mit Zwischenlandung, der erster flieg von Helsinki nach Kopenhagen und der zweiter Flug ging aus Kopenhagen nach Stuttgart. Der erste Flug ging sehr gut, ich konnte mein Cello selbst hintragen und neben den sitzen und die Stewardessen konnten Finnisch. Danach saß ich vier Stunden am Flughafen. Es war mit dem Cello ein bisschen blöd, weil das Cello wiegt fast 10kg und ich sollte den die ganze Zeit mit mir herumtragen. Die letzte Stunde habe ich geschlafen. Der zweiter Flug ging sonst auch gut, nur der Flugzeug war kleiner und ich konnte mein Cello nicht am dem rügen tragen. Ich hatte dann zwei Sachen, was ich in der Hand tragen sollte und dass ging nicht,. Zum Glück hat jemand mir in die beide Richtungen geholfen, ich bin ihm sehr dankbar für ihnen.

Zum Glück wurde mich abgeholt mit dem Auto, weil mit drei Koffern und einem Cello hätte ich es nicht in der S-Bahn geschafft. Noch dazu war es in Kopenhagen sehr schön aber dann im Stuttgart hat es geregnet. Ich habe auf den Deutschen Sommer mit über 30 Grad und Sonne gewartet, zum Glück war es nur am Sonntag und am Montag schlechtes Wetter. Dann war es wieder sehr warm für eine Unbewohnte Finne.

Nun habe ich meine Koffern gelert und alles Wichtiges gemacht. Ich habe auch schon gemerkt dass nach zehn Uhr morgens kann man nicht mehr joggen gehen. Jetzt habe ich noch eine starke Woche ferien also ihr könnt mich besuchen. Zum Glück habe ich jetzt internet, wenn auch nicht so viel wie ich brauche.

Schaut auch in mein Instagram, weil dort werde ich auch Bilder posten. https://instagram.com/mirjamku/