maanantai 29. helmikuuta 2016

Viikko johonka tulen usein palaamaan mielessäni // Eine von der besten Wochen bisher

Hei vaan taas! Oli kyllä iha mahtava viikko Sveitsissä ja olen vieläkin innoissani, kun mietin sitä!! Siitä on nyt muutama viikko ja hieman hassua, kun täällä kotona kukkii jo ensimmäiset kukat ja siellä Sveitsissä 1000 metrin korkeudessa tuiskusi lunta vaan eikä keväästä tietoakaan. Sää oli siis pääosin tosi hyvä, mutta huomasi kyllä varsinkin korkeimmilla rinteillä, että silloin oltiin jo 2000metrin korkeudessa.





 Näkymät ruokasalin ikkunasta // Sicht von der Esssal Fenster


Lähtö oli siis lauantai aamuna/aamupäivänä erään ison liikuntahallin parkkipaikalta ja kaikki 50 henkeä toivat tavaransa siihen bussin viereen, jossa tutkailtiin tavaramäärää. Suurin osa vei vielä autonsa takaisin kotiin, sillä se ei ole mikään turvallisin paikka jättää auto viikoksi seisomaan. Me siis otimme kaikki ruuat, juomat (saksalaiset juo pääasiassa vaan wichyä), vessapaperit ja mitä nyt ikinä tarvitseekaan, koko viikoksi mukaan, joten tavaramäärä oli aivan valtava. Bussin alaosa, johon kaikki ruoka ja matkatavarat menivät oli niin täynnä, että aina tipahti pari monoa luukkua avatessa, osa tavaroista piti pakata hattuhyllylle, kun ei muualle mahtunut. Suksia ja lautojakin oli niin monet, että loput, jotka eivät mahtuneet bussin takaosassa olleeseen suksitilaan, laitettiin vessaan seisomaan, jotenka vessa ei ollut käytössä. Sitten lähti noin neljän tunnin matka Sveitsiin, pysähdyttiin kerran rajan tuolla puolen, mutta muuten ajettiin vaan. Perillä saimme sitten purkaa koko lastin heti, sillä bussi lähti takaisin kotiin.



Meidän huoneemme/sänkymme // Unser Zimmer/Betten


Majoittauduimme seurakuntatalossa, joka oli minusta tosin ennemminkin iso leirikeskus ilman pihavarustelua. Se oli suunniteltu yli 100 hengelle, jotenka meille 50 ihmiselle oli aika paljon tilaa oleskella. Leirihän oli alkujaan perheleiri, mutta vain 7 perhettä kattoi vain noin puolet osallistujista, sen lisäksi meitä alaikäisiä ilman perhettä oli ehkä 8 ja melkein kaikki loput olivat 20-30 vuotiaita aktiivi-ihmisiä. Me alaikäiset ilman perhettä olimme periaatteessa niitä ylimääräisiä ja sen takia kaksi ystävällistä nuorta-aikuista olivat meidän ”huoltajiamme” (kyllä ne ehkä vähän kahto jopa perään, ainakin jos pahasti kaatu rinteessä). Olimme huoneissa sukupuolen ja iän mukaan, jotenka olin huoneessa kolmen kaverin kanssa. Meillä oli 12 hengen huone neljästään, jotenka tilaa riitti. Talo oli rinnetalo, jotenka siellä oli kaksi ”kellarikerrosta”, jossa oli liikuntasali ja suihkut, sitten ensimmäisessä kerroksessa oli suurkeittiö ja ruokailutila (+toinen tila, joka ei ollut meidän käytössä). Toisessa kerroksessa oli vain kylpyhuoneet, sillä valtava eteinen ja kaksi tilaa/salia olivat kahden kerroksen korkuisia, ja kaikkein ylimmässä kerroksessa oli meidän huoneet, lisäksi myös paikan omistavan perheen asunto. Talossa kuulosti olevan hyvin tiukat säännöt siivoamisesta tavaroiden sijaintiin asti, mutta se oli myös hyvin siisti ja loppujen lopuksi sääntöjä oli helppo noudattaa.




"Drinkit" oli hauskan värisiä, vaikka maku ei aina osunutkaan ihan kohdilleen //
"Die Drinks" sahen schön aus, aber der geschmack war nicht immer das beste



Sunnnuntaina pääsimme vihdoin laskemaan. Meille oli menomatkalle tilattu oma extra bussi, vaikka yleiset bussit olivat myös ilmaisia, sillä olisimme muuten täyttäneet koko bussin. Talolta Gondelille oli ehkä 800metriä ja tiistaina jopa kävelin ne parin kaverin kanssa alkulämmittelyksi, kun ei aivan ehditty bussiin. Sitten gondelilla noin 5min ylös sinne itse rinteiden luokse ja ylhäällä sitten lähti ankkurihissi ensimmäiseen rinteeseen. Ensimmäinen ankkurihissi oli aina auki ja sunnuntai aamupäivällä siinä sai jonotta aika pitkään, koska mitkään muut hissit eivät olleet auki kovan tuulen takia. Iltapäivällä aukesi kuuden istuttava hissi ja sillä pääsimme sitten aivan ylös asti, jossa tosin tuuli edelleen tosi kovasti, mutta mentiin silti. Jos lähti ylhäältä tarpeeksi oikealle pääsi vielä toiselle pidemmälle ankkurihissille ja kahden istuttavalle hissille, mutta nekään eivät aina ollet auki, emmekä sunnuntaina siellä laskeneet. Joka rinteen yläpäässä oli jotenkin jakauma, että pääsi vähintään kahta eri rinnettä alas ja näistä rinteistä jakautui useimmiten vielä pienempiä reittejä. Paikka ei loppujenlopuksi ollut kovin iso, sillä oli vain kaksi pää aluetta ja alueen sisällä törmäsi jatkuvasti muihinkin leiriläisiin. Me nuoriso laskettiin muutenkin yleensä aika isossa ryhmässä.


Jostain ikkunasta ( ehkä bussista) otettu, kivat maisemat oli //
Durch Fenster genommen, vielleicht in Buss, es war so schön 



Sunnuntai ja maanantai olivat hankalimmat päivät ja silloin kaaduin ja lensin niin monta kertaa, että en edes pysynyt laskuissa mukana. Ne rinteet oli hieman jyrkempiä kuin kasurila, johonka olen tottunut. Iltapäivää kohden aina vain huononi osaaminen, se otti reisiin aika kovasti, mutta eniten oli psyykkinen kunto kovilla, sillä siinä piti oikein keskittyä että miten laskee ja mistä laskee. Tiistaina olikin sitten vain yhden laskun päivä, sillä keli oli todella huono (lumimyrsky) ja oli vain ensimmäinen ankkurihissi auki. Oltiin kuitenkin pitkään rinnekahvilassa odottelemassa parempaa keliä jota ei tullut, mutta ainakin kahvila tienasi hyvin sinä päivänä. Keskiviikkona satoi edelleen lunta, mutta huom satoi ei myrskynnyt, jotenka oli kaikki hissit auki ja parin päivän lumisateen ansiosta lunta oli riittävästi. Tiistain tauko auttoi paljon, sillä keskiviikosta lähtien minun laskeminen vain parani, varmasti myös helpotti kun rupesi tuntemaan reitit ja mistä on parasta laskea. Kun aurinko ei paistanut en nähnyt laseillani kovinkaan pitkälle tai no näin joo, mutta näin pääosin valkoista, jotenka ei tiennyt milloinka tulee jyrkempää ja milloinka loivempaa tai hieman ylöspäin menevää mäkeä ja lumisateessa kaikki vaikeutui ennestään. En tiedä olenko ennen ollut näin paha yllytyshullu, mutta tuolla viikolla ainakin löysin itsestäni sellaisen, nimittäin näkyvyys oli ehkä kaksi metriä, mutta silti oli pakko mennä syvälumeen laskemaan. Ja koska en nähnyt mitään lensin sillä lyhyellä matkalla aika kiitettävän monta kertaa, siinä oli hyvänä puolena, että lumi on pehmeää joten se oli vain hauskaa. Torstaina oli paras sää, sillä aurinko paistoi, mutta oli sopivan kylmä, että rinteet kesti aika pitkään hyvänä ja aiempien päivien lumisateen jäljiltä luntakin riitti. Voisin sanoa, että keskiviikko ja torstai olivat parhaimpia päiviä laskemisen kannalta. Perjantaina oli hieman enempi pilviä kuin torstaina, mutta rinteet olivat yhtä hyvässä kunnossa, jotenka ei valittamista. Tosin syvälumi alueita ei enää ollut, sillä keskiviikon ja torstain ahkera syvälumi laskeminen, oli tehnyt niistä ennemminkin vain huonon/hoitamattoman rinteen näköisiä.

 

Näkymät keittiöön // Sicht in die Küche

Lihasjumeja ei tullut paljoakaan, sillä venyttelin joka ilta ja aamu huolellisesti. Selkä ja niska olivat pahimmat jumituksen kohteet niiden kaatumisten takia, mutta ei ne ainakaan laskemista haitannut. Hauskinta oli, että venyin leirin jälkeen jopa enemmän kuin pitkään aikaan aikaisemmin. Mustelmiakin tuli vain kolme, jotka oli tosin senkin edestä tosi pahan näköisiä. En vain osaa yhtään sanoa milloinka ne tulivat, sillä niihin ei sattunut ollenkaan, mutta veikkaisin sunnuntain ja maanantain laskuja syyksi.






Black Jackin tajusin nopeesti, joten "rahaa" kertyi //
In Black Jack war ich ziemlich gut und hab viel "Geld" bekommen


Meillä piti olla joka ilta ohjelma, mutta jotenkin niitä vain putoili aina pois. Heti sunnuntaina jo ei ollut virallista ohjelmaa, jotkut kävivät pelaamassa koripalloa, mutta koska itselläni ei ollut sisäpelikenkiä en mennyt mukaan. Maanantaina sitten olikin jo ohjelmaa, nimittäin meillä oli pari kitaristia mukana ja yksi rumpuja soittava, jotenka ohjelmassa oli laulamista. Tiistaiksi oli yksi ryhmän vetäjistä tehnyt tietokoneella pelin, joka heijastettiin seinälle. Oli kuva, jostain päin talo tai jokin tavara ja se oli peitetty pienillä palasilla, jotka lähtivät yksitellen pois, kunnes joku arvasi mikä asia oli kyseessä. Keskiviikoksi oli suunniteltu ja varattu pulkkamäki laskua, jossa oltaisiin menty gondelilla ylös ja laskettu pulkilla alas. Vaikka keskiviikko oli juuri lumimyrsky päivä, olivat työntekijät siellä sitä mieltä, että on liian vähän lunta. Me uskoimme, että heillä ei vain ollut tarpeeksi työntekijöitä tai muuten vaan intoa avata meitä varten gondelia. Joten sitten ei ollut ohjelmaa, mutta torstaina taas oli ja oikein hauska. Meille oli järjestetty ”casino”, kaikki saivat sellaisia pieniä muovikiekkoja, jotka olivat rahaa ja sitten oli viisi eri peli pistettä. Saimme myös tehdä ”drinkkejä”, mikä tarkoitti että oli mehuja, limppareita ja siirappeja (eri juttu kuin suomessa) ja niitä sai sitten sekoitella. Perjantaina piti olla ehtoollinen, mutta koska salissa pelasi joskus maan parhaita olleita lentopalloilijoita, jätettiin se pois. Sen lisäksi oli koko ajan erilaisia seurapelejä pelattavissa ja niitä pelattiinkin joka ilta.

Menu illallisen alkuruoka kurpitsakeitto // Vorspeise, Kürbissuppe
Ruoka oli niin hyvää, että se pitää mainita erikseen. Vissiinkin jo useampana vuotena mukana ollut jopa useamman tähden ravintoloissa työskennellyt kokki piti huolen, että saamme tarpeeksi ruokaa. Pari muuta leiriläistä auttoivat häntä aina keittiössä ja lopuilla leiriläisillä oli vapaaehtoinen keittiö/tiskausvuoro, mutta kaikki kävivät kyllä auttamassa. Saimme siis aamupalan, joka oli erittäin saksalainen hilloineen ja nutelloineen. Sen jälkeen tai jo aikana tuotiin evästarvikkeita esille, jotenka sai tehdä itselleen evässämpylän tai leivän. Evääksi pysti ottamaan myös hedelmän tai suklaa- tai myslipatukan. Niillä piti sitten selvitä puoli seitsemään, jolloinka oli iltaruoka, joka oli aina erittäin hyvää! Torstaina oli jopa pitkä menu illallinen, etu- ja jälkiruokineen, eikä voinut valittaa. Mutta jos rinteestä tullessa oli nälkä, olivat he laittaneet aina tarjolle edellisen päivän tähteet, jotka taisivat siinä päivän aikana huveta pois. Sen lisäksi oli aina hedelmiä ja useimmiten myös jotain kakkua/pullaa tarjolla, iltaisin löytyi myös aina spisiä sun muuta. Koska olimme raahanneet kaikki juomat Saksasta ja niitä piti osasti säästellä, oli koko ajan teetä tarjolla. Tässä kirjoittaessa tulee oikein nälkä...


Aamupala edelti aina pieni aamuhartaus // Vor dem Früstück war immer eine kleine andacht
Voisin kertoa tuosta viikosta varmaan parinkin postauksen verran ja uskoisin, että kuvia laitan myöhemminkin kun saan ladattua loputkin, mutta taidan silti pidättäytyä vain tässä postauksessa tekstin osalta. Toivon, että fiilis välittyy tekstin läpi ja kuvien avulla, sillä tuo viikko oli yksi parhaista täällä tähän mennessä.



*******



Hallo wieder! Die Woche in der Schweiz war super und ich schwärme immer noch davon, wenn ich darüber nachdenke. Das Wetter war toll, aber man hat schon gemerkt, dass es in fast 2000 Meter Höhe war, es hat nämlich manchmal ganz schön gewindet (luftet, wie die Schweizer sagen).

Wir trafen uns alle am Sammstag Vormittag auf dem Parktplatz vor der Sporthalle und haben den Bus gepackt. Es war so viel Gepäck, dass wir auch manches mit in den Bus rein nehmen mussten und die letzten Paar Skier wurden auf der Toilette verstaut. Dann, als wir alle Verpflegung, Gepäck und Skier eingeladen hatten, fuhren wir los. Die Fahrt ging ganz gut und hat ca. 4 Stunden gedauert. Wir haben auch eine Pause auf der Schweizer Seite gemacht. Als wir ankamen, mussten wir gleich alles sofort ausladen, weil der Bus wieder zurück nach Hause fuhr.





Pääruoka pitkästä illallisesta // Zwiebelrostbraten war auch lecker



Wir übernachteten in einem Gemeindehaus, das aber dafür vorgesehen war. Es gab über 100 Betten, dass heisst, für uns 50 Teilnehmer gab es viel Platz. Etwa die Hälfte der Teilnehmer waren Familien, alleinreisende Minderjährige waren vielleicht 8 und der Rest waren im Alter zwischen 20 und 30 Jahre. Wir waren in Zimmern nach Alter und Geschlecht eingeteilt und weil in meinem Alter nur drei andere Mädchen waren, haben wir uns zu 4 ein 12 Bett-Zimmer geteilt. Das Haus war auch sonst so riesen gross, im Keller/Untergeschoss gab es eine Sporthalle und dort waren auch die Duschen. Im Erdgeschoss war die Küche, der Esssaal und ein paar andere Sääle, die aber nicht für unseren Gebrauch waren. Im ersten Stock waren nur Bäder, weil die Sääle und die Eingangshalle über zwei Stöcke reichten. Dann im zweiten Stock waren unsere Zimmer. Es gab eine sehr strenge Hausordnung, aber dafür war alles sehr sauber im Haus.

Am Sonntag konnten wir endlich Skifahren gehen. Für den Hinweg zur Gondel hatten wir einen eigenen extra Bus, obwohl es einen kostenlosen Hinbringerbus gab, da der sonst von uns alleine schon voll gewesen wäre. Es waren vielleicht 800 Meter zur Gondel. Am Dienstag sind wir die 800m zu Fuss gegangen, weil wir den Bus verpassten. Mit der Gondel fährt man vielleicht 5 Minuten hoch zu den Pisten. Am Anfang ist ein Schlepplift, der die ganze Zeit offen war, und am Sonntag Vormittag war nur der offen, weil es oben zu doll gewindet hat. Am Nachmittag haben die den sechser Sessellift dann aufgemacht und damit kamen wir dann bis ganz nach Oben. Von oben her kann man dann entweder geradewegs runter fahren oder ganz rechts fahren, und dort zum zweier Sessellift oder zu einem zweiten längeren Schlepplift gehen. Es gab die vier Lifte, aber Pisten gab es viel viel mehr, weil jede Piste wenigstens einmal geteilt wurde. Das Skigebiet war letztendlich nicht so gross, weil es halt nur zwei Hauptplätze ( sechser Sessellift & zweier Sessellift) zum Abfahren gab. Man hat die ganze Zeit Leute von der Freizeit auf der Piste getroffen und wir fuhren auch meistens in einer ziemlich grossen Gruppe.




Jälkiroka tehtiin liukuhihna taktiikalla // Beim Nachtisch haben viele mit geholfen

Sonntag und Monntag waren die schwierigsten und schlimmsten Tage zum Skifahren. Ich weiss nicht wie oft ich hingefallen bin und ich glaube an diesen Tagen habe ich auch die Blauenflecke bekommen, die zum  Glück nie weh getan haben. Die Pisten sind halt ein bisschen steiler als die, die ich in Finnland gewöhnt bin. Am ersten Tag hat man natürlich auch an den Muskeln gespürt, dass man etwas getan hat, aber ich habe viel gedehnt und dann ging es. Ich war überrascht, wie sehr man sich konzentrieren musste und wie anstrengend es war. Später, als mir die Pisten bekannt waren und  ich auch sicherer mit dem Skifahren war, ging es dann viel leichter. Am Dienstag war dann fast ein Schneesturm und deshalb war nur der erste Schlepplift offen und ich bin nur einmal abgefahren (aber bin zur Gondel zu Fuss gegangen). Den Rest des Tages verbrachten wir in der Hütte und haben auf besseres Wetter gehofft. Aber die Pause war auch gut, weil am Mittwoch lief es viel besser. Es hat immer noch geschneit, aber die Pisten waren jetzt wegen des Neuschnees viel besser. Ich hatte nur manchmal Probleme mit meiner Skibrille, weil wenn die Sonne nicht scheinte, hab ich nur weiss gesehen und konnte nicht sehen wenn eine Welle kommt oder es steiler runter geht. Aber trotzdem musste ich im Tiefschnee fahren und es hat wahnsinnig viel Spass gemacht. Am Donnerstag war es noch besser zum Abfahren. Weil die Sonne scheinte und es trotzdem kalt war, waren die Pisten perfekt. Am Freitag war fast gleich gutes Wetter, nur der Tiefschnee war halt eher eine schlechte Piste als Tiefschnee, aber dann konnte man die Pisten geniesen.



 

Pokeri ei sitten ollutkaan niin helppo // In Poker war ich, dann auch nicht mehr so gut


Wir sollten eigentlich jeden Abend irgendein Programm haben, aber irgendwie fiel immer wieder etwas aus. Am Monntag haben wir verschiedene Lieder gesungen und eine kleine Band hat uns begleitet. Dann am Dienstag haben wir ein Spiel zusammen gespielt, wo man raten musste, was das Bild darstellt, das sich hinter den Puzzelteilen versteckt. Am Mittwoch ist das Programm ausgefallen. Wir wollten Schlittenfahren gehen, aber die Angestellten vom Skilift hatten warscheinlich keine Lust die Gondel für uns aufzumachen und sagten nur, dass zu wenig Schnee liegt. Naja da konnte man anderer Meinungen sein. Am Donnerstag hatte ein Leiter eine kleines Casino aufgebaut und wir durften Poker, Blackjack usw. mit Spielgeld spielen und natürlich auch ”Drinks” zubereiten. Am Freitag wollten wir eigentlich gemeinsam das Abendmal feiern, aber weil in der Sporthalle einVolleyballspiel war und manche es schauen wollten, haben wir es ausfallen lassen. Ausserdem gab es noch immer Gemeintschaftsspiele und wir haben fast jeden Abend etwas gespielt.





Aamupala oli erittäin saksalainen // Der Früstück war ein sehr deutsches Früstück


Das Essen war so gut, dass ich es extra betonen muss. Morgens hatten wir natürlich Frühstück und danach konnte man Vesper machen zum mitnehmen. Man konnte auch Obst und Schoko- oder Mysliriegel mitnehmen. Damit sollte man bis zum Abendessen klar kommen, aber wenn man nach dem Skifahren Hunger hatte, haben die von der Küche auch noch die Reste vom Vortag hingestellt. Meistens gab es auch irgendeinen Kuchen, und Obst gab es die ganze Zeit. Dann um halb sieben, hatten wir warmes Abendessen. Wir hatten einen Koch mit und er hat immer  für uns alle gekocht, mit Hilfe von paar Freiwilligen. Es war echt lecker, am Donnerstag hatten wir sogar drei Gänge Menu! Ich bekomme Hunger beim Schreiben...


Valmis jälkiruoka odottaa syöjäänsä // Fertiges Nachtisch zum essen


Ich könnte über die Woche noch ewig weiter erzählen und ich glaube Bilder werde ich noch lange zeigen (wenn ich die letzten runter geladen habe). Wenn ihr Fragen habt, könnt ihr ruhig fragen. Ich hoffe die Stimmung kommt auch zu euch rüber, durch den Text und die Bilder. Die Woche war bisher eine von den Besten in meinem Austauschjahr.



Pojilla oli joku ilta hauskaa ja he kävelivät nuo pahvilaatikot päässä menemään //
Ich hoffe, dass die jungs nicht böse sind, aber ich fand die Schachteln witzig




lauantai 20. helmikuuta 2016

Syysloma // Herbstferien

Hip hei ja hurraa! Syysloma oli joskus marraskuun ekalla viikolla ja mitä Mirjam tekee, kertoo siitä hiihtoloman jälkeen. Mutta kun oli melkein valmiiksi kirjoitettu, niin miksipä ei?
Loman alku viikonloppu oli ihan normaali ja oikein mukava aloitus lomalle. Sunnuntaina oli kirkossa konsertti, jossa esiintyi kirkon kuoro ja puhallinorkesteri, sekä muutama muu yksittäinen esiintyjä. Melkeinpä koko loppu loman olinkin sitten Münchenissä.



Tuossa näkyy aika hyvin vasemmalla se jalanjälki kirkko ja oikeella uusi kaupungintalo. //
Auf der linken Seite sieht man die Frauenkirche und auf der rechten Seite das neue Rathaus.


Maanantai aamupäivällä ajelin monella eri julkisella ajoneuvolla Suttgartin lentokentälle, josta bussi lähti. Bussi matka kesti noin 2,5 tuntia, mutta kirjaa lukiessa aika oikein hujahti ohitse. Münchenissä oli vastassa pari kaveria (sisarrukset), joihinka tutustuin huhtikuussa Englannissa. Mentiin heidän luokse ja heti alkajaisiksi syötiin, jonka jälkeen menimme keskustaan, jossa myös porukka kasvoi. Keskustassa eli vanhassa kaupungissa ruvettiin leikkimään turisteja, koska tapaamispaikkana oli Marienplatz, jossa on myös vanha sekä uusi Kaupungintalo (jotka kyllä näyttävät aivan vastakkaisilta, vanha uudelta ja uusi vanhalta) katsoimme niitä siinä hetken. Kun saatiin niistä taloista ja vedettömästä suihkulähteestä tarpeeksemme jatkettiin matkaa Frauenkirche (=Naistenkirkolle), jonka lattiassa on "paholaisen" jalanjälki, eikä siellä paljoa muuta ollutkaan. Heti kirkon vieressä on pienoismalli koko vanhasta kaupungista ja siinä sitten tunnisteltiin paikkoja ja mietitiin mitä ne kaikki lyyijykynät oikein on (ne on erilaisia kirkontorneja). Koska olimme aloittaneet mukavan kirkkojen kiertämisen menimme seuraavaksi Peterskircheniin, tai itseasiassa kiivettiin sen torniin. Kävelimme ja laskimme noin 300 porrasta ylös, mutta kyllä se kannatti. Oli ihan tosi hyvä keli ja sen takia Alpit näkyivät tosi selvästi ja koska oli jo iltapäivä/ilta näimme myös ihanan auringonlaskun pilveettömältä taivaalta. Olisimme myös nähneet kello viiden "Kelloesityksen" eli uuden Kaupungintalon kellossa on jotain hahmoja, jotka tekee jonkun hienon esityksen. Selitys on varmasti hirmu hyvä, koska emme siis nähneet sitä niiltä miljoonalta japanilais turistilta jotka selfiekeppeineen seisoivat edessä. Koska näimme auringonlaksun ylhäällä, oli jo aika pimeää, kun olimme vihdoin alhaalla ja myös aika viileää. Tämän johdosta menimme Deutsches Museum shoppiin eli Saksalaismuseon kauppaan, joka oli täynnä kaikkia hauskoja esineitä. Lopuksi menimme vielä johonkin patsaan/taideteoksen luokse, jonka nimeä ja sijaintia en enään muista. Palattuamme takaisin kavereideni luokse teimme Kaiserschmarrnia, en osaa sano mitä se oikein on, se on taikina, joka paistetaan pannulla ja sitten vielä uunissa ja sitä syödään omenasoseen ja tomusokerin kanssa. Erittäin Bayerilainen juttu ja erittäin hyvää.



Uusi Kaupungintalo ja Marienplatz // Neues Rathaus und Marienplatz

Tiistaina kavereillani oli seurakunnan kanssa (samat ihmiset kuin Englannissa) pieni tapaaminen ja minä lähdin tietysti mukaan. Lähdimme siis aamupäivällä Ihmis- ja luontotieteiden museoon, joka oli erittäin hauska, sillä siellä sai itse tehdä ja kokeilla monia asioita. Tämän jälkeen mentiin pariksi tunniksi keilaamaan (olen ollut keilaamassa melkeinpä vain saksalaisten kanssa :D ). Sitten käytiin nopeasti kavereitteni luona hakemassa grillaus tarvikkeet ja poljettiin seurakuntatalolle, jonka sisäpihalla sitten pienen tulen äärellä grillailtii. Meitä ei koko päivänä kovin montaa ollut, mutta jostain syystä grillauksen aikaan porukka kasvoi hieman. Me oltiin kuiteskin kolmestaan viimeisiä paikalla ja lähdimmekin vasta hieman ennen puolta yötä takasin kotia.


Aivan upea auringonlasku kirkontornista // Schöner Sonnenuntergang

 
Keskiviikko olikin viimeinen päivä kavereideni kanssa. Se alkoi hyvin hauskasti, emme nimittäin syöneet aamupalaa, vaan menimme suoraan jonkulaiseen ravintolaan syömään valkoista makkaraa. Se pitää kuoria ja sitä sitten syödään Brezelin kanssa, myös erittäin Bayerilaista ja hyvää. Loppu päivä me sitten vain pelailtiin erilaisia pelejä ja myöhään iltapäivällä menimme kaupunkiin, josta serkkuni otti minut mukaan ja lähdimme heille. Illalla tuli Bayern Münchenin jalkapallo peli, joka oli tietysti pakko katsoa.


Tällaista ei Suomessa näe // Sowas sieht man in Finnland nicht


Torstai aamuna olin hetken itsekseni, sillä loppu perhe oli töissä ja opiskelemassa. Mutta heti kun he tulivat takaisin, mikä tapahtui jo puolilta päivin, lähdimme vaeltamaan vuorille. Alpit olivat erittäin hienot ja olisi tosi kiva päästä uudemmankin kerran sinne, ensi kerralla vaan pitää ottaa oikeanlaiset varusteet mukaan. Nythän pääsen onneksi katsomaan Sveitsin puolelta Alppeja ja toivon, että siellä on yhtä kaunis sää.


Vasemmalla ylhäällä makkarasalaatti, oikeella kaiserschmarrn ja alhaalla omenaleivonnainen. //
Links oben Wurstsalat, rechts Kaiserschmarrn und unten Apfelstrudel.

Koska en tähän asti ollut varmasti kävellyt tarpeeksi, lähdimme lisää katsomaan Müncheniä. Menimme olympiakylään, jonka rakennukset ovat opiskelijoiden käytössä. Ne pienet hauskat laatikot, ovat nykyään opieskelija-asuntoja, mutta ne oli myös tosi hienoja, kun jotkut olivat maalailleet seinään hienoja kuvia. Sitten menimme BMW -maailmaan, jossa oli paljon erilaisia esittelyjä ja rohmuttiin karkkia ja muuta hauskaa :D Münchenissä riittää korkeita paikkoja, onneksi en ole korkeanpaikan kammoinen, nimittäin seuraavana menimme olympiatorniin tähyilemään maisemia. Tässä vaiheessa serkkuni piti lähteä hieman opiskelemaan ja minä jatkoin hänen äitinsä kanssa matkaa englantilaiseen puutarhaan/puistoon. Koska keli oli mitä ihanin, oli liikkeellä muutamia muitakin muttei suinkaan liiaksi asti ja täten saatin hyvin nähdä kuinka surfaajat harjoittelivat kapeassa joessa. Illalla menimme vielä kreikkalaiseen syömään ja ruoka oli järjettömän hyvää.


Olympiatornissa // Auf dem Olympiaturm


Lauantai olikin viimeinen päivä Münchenissä ja sen vietin serkkuni kanssa shoppaillen. Tällä kertaa bussi matka kesti ylli 3tuntia, mutta lukiessahan se aika jälleen vierähti. Illala kävin vielä Celloakatemien konsertissa, jossa soitti maailman parhaita sellistejä, mukaan lukien yksi suomalainen. Akustisesti paikka oli huono, mutta soittajat olivat superhyviä. Sunnuntaina nukuin pitkään ja lepäsin alkavaa koulu viikkoa ja koe rumbaa varten.

Tässä oli minun syyslomani, se oli oikein mukava ja jälleen kerran huomaan, etten osaa olla lomalla kotona. Hiihtolomahan tuli viettettyä Sveitsissä, siitä lisää myöhemmin. Anteeksi vielä kuvien laadusta, mutta useat on otettu kännykkä kameralla, joka ei ole kovin hyvä...

*******

BMW -maailmassa saatiin istua kyytiin // In der BMW -Welt durften wir uns reinsetzen


Die Herbstferien waren schon vor einer Ewigkeit, aber ich werde trotzdem noch von ihnen erzählen. Das erste Wochenende war fast normal, nur am Sonntag war noch am Abend ein Posaunenchor-konzert. Den Rest die Ferien war ich ja in München und ich war doch fast die ganze Woche dort.


Kirkontornista näkyi myös Alpit erittäin hyvin. //
Vom Kirchenturm aus hat man auch die Alpen gut gesehen.


Am Monntag Vormittag fuhr ich nach Stuttgart Flughafen und dort suchte ich eine Weile den Buss, mit dem ich nach München fuhr. Die Fahrt dauerte etwa 2,5 Stunden, aber ich las fast die ganze Zeit und so ging sie schnell vorbei. Zwei Freunde von mir holten mich in München ab und wir gingen zu ihnen nach Hause. Ich war im April auf einer Freitzeit in England und dort waren auch Leute aus München, wie die zwei auch. Nachdem wir etwas gegessen hatten, gingen wir in die Stadt, wo wir uns auf dem Marienplatz mit anderen Freunden trafen. Weil das alte und neue Rathaus dort am Marienplatz steht, haben wir sie da gleich angeschaut. Danach waren wir in der Frauenkirche und haben den "Teufels Fussabdruck" besichtigt und gleich neben der Kirche ein Modell von der Altstadt angeschaut. Weil wir so schön die Kirchen besuchten, sind wir auch noch auf den Turm der Peterskirche gestiegen und haben die Stufen gezählt, es waren ca. 300 Stufen. Aber das hat sich gelohnt, es sah so schön aus von oben, wir haben sogar die Alpen gesehen. Wir hätten das Klockenspiel auch gesehen, wenn da nicht so viele Touristen vor uns gestanden wären. Die Sonne ging auch unter in der Zeit als wir oben waren und unten angekommen, war es schon ziemlich dunkel. Dann gingen wir noch in das Deutsches Museum shop. Am Ende haben wir noch irgendwas angeschaut, aber ich habe schon vergessen wie es hiess. Als wir bei meinen Freunde waren, haben wir Kaiserschmarrn gemacht und es mit Apfelmus gegessen. Es war sehr lecker.


Näkymät Alpeilla oli erittäin hyvät // Es war sehr schön dort oben

Dienstag, ein neuer Tag, da hatten meine Freunde einen "Ausflug" mit der Kirche (die gleichen Leute, die in England waren) und ich ging natürlich mit. Am Vormittag gingen wir in das Mensch und Naturwissenschaft Museum, dass war sehr cool, weil da durfte man selber alles mögliche machen und spielen. Danach gingen wir zwei Stunden Bowlen. Nach den Bowlen sind wir schnell nach Hause gegangen und haben unsere Sachen zum Grillen mitgenommen. Mit den Grillsachen gingen wir zum Gemeindehaus, wo die einen kleinen Innengarten haben. Da war ein kleines Lagerfeuer oder so ein Grill. Es waren mehrere Leute da, aber wir waren zu dritt als Letzte, fast bis um Mitternacht und es war sehr schön.


Tie oli ihan hyvä kumpaankin suuntaan, ei tarvinnut metsässä rämpiä //
Die Strasse war ganz gut in beide Richtungen, man musste nicht im Wald gehen 

Dann am Mittwoch war mein letzter Tag mit meinen Freunden. Gleich am Vormittag gingen wir ohne Frühstück Weißwurst essen, war eigentlich ganz gut. Ansonsten waren wir nur bei den Freunden und haben verschiedene Spiele gespielt. Am Nachmittag gingen wir wieder in die Stadt wo meine Cousine mich dann abholte. Mit meiner Cousine habe ich dann noch das Bayern Münchenspiel angeschaut.


Ei ollut kyllä valituksen aihetta // Man konnte sich nicht beschweren

Am Donnerstag Morgen war ich kurze Zeit alleine, weil der Rest der Familie gearbeitet und studiert hat. Aber dann am Mittag sind meine Cousine, ihre Mutter und ich wandern gegangen in die Berge. Es war so ein tolles Wetter und so schön, ich würde gerne nochmal gehen. Jetzt gehe ich ja in die Schweiz, ihre Berge anschauen, hoffentlich wird es genau so schön.


Surffaajat oli kyllä hyviä ja rohkeita // Die Surfer waren sehr gut und mutig

Und weil ich  die ganze Woche noch nicht genügend auf den Beinen war, sind wir am Freitag wieder viel zu Fuss gegangen. Wir sind zum Olympiadorf gegangen und haben dort die witzigen Studentenwohnungen angeschaut. Die sind echt schön, weil die meisten etwas schönes an die Wände gemalt haben. Wenn man denkt wie klein die sind, aber trotzdem zwei stöckig  und so genügend Platz für ein Student ist. Danach gingen wir in die BMW Welt und haben Autos und sonst so verschiedene Ausstellungen angeschaut und natürlich haben wir viele "Geschenke" (Stifte usw.) mitgenommen. Hohe Plätze gibt es auch in München ausreichend, nämlich der nächste war der Olympiaturm, von dort aus hat man gut und weit gesehen. Dann musste meine Cousine wieder ein bisschen studieren, und in der Zeit bin ich mit ihrer Mutter in den  Englischen Garten geganen. Es war noch schönstes Sommerwetter, aber die meisten Menschen mussten noch arbeiten, deshalb war es sehr schön dort. Wir haben auch den Surfern zugeschaut und ich habe öfters gestaunt, was die alles können. Am Abend gingen wir alle noch zum Griechen essen und es war sehr lecker.


Joku kiinalainen torni ja perinteiset olut pöydät & penkit englantilaisessa puutarhassa //
Chinesischerturm und die Biertische im Englischen Garten

Sammstag war der letzte Tag in München und bevor ich zurück fuhr war ich noch mit meiner Cousine in der Stadt shoppen. Diesmal dauerte die Fahrt ein bisschen länger nämlich 3,5 Stunden, aber ich habe wieder gelesen. Am Abend ging ich noch ins Cellokonzert von der Celloakatemie Rutesheim, die Cellisten waren echt gut, nur die Akustik war nicht so gut. Am Sonntag habe ich dann lange ausgeschlafen und mich nur ausgeruht und mich auf die Schule vorbereitet.

Das waren meine Ferien, ich war wieder nur ganz kurze Zeit zuhause, aber ich mag reisen so gerne. Die Faschingsferien werde ich auch ganz in der Schweiz verbringen. Und sorry für die Qualität der Bilder, aber die meisten sind Handyfotos und die sind dann nicht so gut...